Uusi työaikalaki osa III – Enimmäistyöaika ja lepoaikoja koskevat muutokset

Säännöllisen työajan ylittäminen ja lepoajat eivät tule muuttumaan merkittävästi kokonaisuudistuksen myötä. Uuden työaikalain seurauksena ylitöiden enimmäismäärien laskemisesta luovutaan ja ylityön enimmäismäärän asemesta rajoitetaan työajan absoluuttista enimmäismäärää.

Työajan enimmäismäärä

Uuden työaikalain myötä ylitöiden enimmäismäärien laskemisesta luovutaan ja siirrytään seuraamaan työntekijän kokonaistyöaikaa. Jatkossa työntekijän työaika, ylityö mukaan lukien, ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Työajan enimmäismäärään luetaan kaikki tehty työ, kuten liukuvan työajan saldot, lisä- ja ylityöt, hätätyö ja työpaikalla tapahtuva päivystys. Neljän kuukauden tasoittumisjaksoa voidaan työehtosopimuksella pidentää 12 kuukauteen asti.

Lepoaikoja koskevat muutokset

Uuden työaikalain mukaan työntekijälle on annettava työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana on vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika kaikenlaisissa työaikajärjestelyissä. Vuoden 1996 työaikalaista poiketen 11 tunnin vuorokausilepo on näin ollen pääsääntö myös jaksotyössä.

Edellä sanotusta poiketen, jaksotyössä vuorokausilepo voidaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä tilapäisesti lyhentää yhdeksään tuntiin. Sovellettaessa liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa, vuorokausilepo saadaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin. Työnantaja ja työntekijöiden edustajat voivat lisäksi sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä seitsemään tuntiin, jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää ja työntekijä lyhennykseen suostuu.

Uudessa työaikalaissa erikseen luetelluissa tapauksissa voi työnantaja tilapäisesti lyhentää vuorokausilevon viiteen tuntiin.

Lue myös:

• Uusi työaikalaki osa I – Työajaksi luettava aika ja yötyön rajoitukset
• Uusi työaikalaki osa II – Työajan pidentäminen, liukuva työaika, joustotyö ja työaikapankit