20.2.2019

Uusi työaikalaki osa II – Työajan pidentäminen, liukuva työaika, joustotyö ja työaikapankit

Uusi työaikalaki tulee lisäämään työntekijän ja työnantajan sopimusvapautta. Vuoden 2020 alusta alkaen työnantaja ja työntekijä voivat sopia entistä vapaammin työajan järjestämisestä heille parhaiten sopivalla tavalla. Tässä osassa käsittelemme enimmäistyöaikaa sekä lepoaikoja koskevia muutoksia. Käy myös lukemassa edellinen artikkelimme, Uusi työaikalaki osa I, jossa käsittelimme muutoksia koskien työajaksi luettavaa aikaa sekä yötyöhön liittyviä muutoksia.

Uusi työaikalaki mahdollistaa sopimisen pidemmästä työajasta

Uuden työaikalain myötä työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 48 tuntia. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Vuoden 1996 työaikalaissa edellä kuvattu säännöllisen työajan pidennys oli yksi tunti ja tasoittumisjakso enintään neljä viikkoa.

Liukuma pitenee ja sen voi jakaa kahteen osaan

Liukuva työaika tulee olemaan kolmen tunnin sijasta neljä tuntia, jonka avulla työntekijä pystyy sijoittamaan työntekoaikansa entistä paremmin hänelle sopivaan aikaan. Liukuman ei kuitenkaan jatkossa tarvitse olla liitoksissa kiinteään työaikaan, koska vuorokautisen työajan voi jatkossa jakaa kahteen osaan. Kiinteän työajan ja liukuman väliin voi jättää aikaa, kunhan lakisääteiset lepoajat toteutuvat.

Liukuvaan työaikaan sovelletaan neljän kuukauden seurantajaksoa, jonka lopussa työajan enimmäiskertymä saisi olla enintään 60 tuntia ja alitusten enimmäismäärä 20 tuntia. Vuoden 1996 työaikalaissa liukuma-aika oli enintään kolme tuntia ja enimmäiskertymä +/- 40 tuntia.

 

Työaikalaki 2020 mikä muuttuu

Lakiin säännös joustotyöajasta

Uudessa työaikalaissa säädetään työnantajan ja työntekijän mahdollisuudesta sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta. Säännös on uusi.

Joustotyössä on kyse tilanteista, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Käytännössä työntekijän työaikaa siis seurataan, mutta työntekijä voi päättää pääosasta sen sijoittelusta. Joustotyö ei siten lisää työntekijän työaikaa, vaan mahdollistaa sen vapaamman sijoittelun.

Lakiin säännös työaikapankista

Uuden työaikalain työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

Eri alojen työehtosopimuksissa on jo pitkään ollut erilaisia työaikapankkia koskevia määräyksiä, mutta työaikalaista kyseiset säännökset ovat puuttuneet kokonaan. Työaikapankin käyttöönotto ei siten ole ollut pääsääntöisesti mahdollista järjestäytymättömissä yrityksissä. Uuden työaikalain myötä mahdollisuus sopia työaikapankkijärjestelmän käyttöönottamisesta laajenee kaikille työpaikoille ja kaikkiin töihin.

Jatkossa työpaikoilla voi olla käytössään joko työehtosopimuksen mukainen työaikapankki tai työaikalain mukainen työaikapankki.

 

Lue myös:

Kirjoittaja(t)