WHISTLEBLOWER-DIREKTIIVI TUO VELVOITTEITA YRITYKSILLE JA SUOJAA VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ HAVAITSEVILLE TYÖNTEKIJÖILLE

EU:n whistleblower-direktiivi tuo loppuvuodesta 2021 kaikille yli 50 henkilöä työllistäville yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille velvollisuuden perustaa niin sanottu pilliin puhaltaja eli whistleblower -kanava epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiselle. Samalla direktiivi tuo mukanaan velvollisuuden suojella väärinkäytöksiä havainneita työntekijöitä.  

TAUSTALLA TAVOITE EDISTÄÄ VASTUULLISTA YRITYSKULTTUURIA

Uuden lainsäädännön taustalla on tavoite tehostaa unionin oikeuden täytäntöönpanoa sekä lisätä rikkomuksia koskevia ilmoituksia. Työntekijä usein havaitsee ensimmäisenä organisaationsa yleiseen etuun kohdistuvat uhkat tai haitat ja ilmiantajat ovat usein keskeisessä asemassa laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ilmoittamisessa ja siten myös niiden ehkäisemisessä.

Tarkoituksena on, että velvoite ilmiantokanavan perustamiseen johtaa siihen, että organisaatioissa kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomioita yhteiskuntavastuuseen ja vastuulliseen yrityskulttuuriin. Direktiivin soveltamisala on laaja ja siihen kuuluvat esimerkiksi julkiset hankinnat, tuoteturvallisuus, kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu, petokset ja korruptio sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suoja.

Direktiivi edellyttää luotettavan organisaation sisäisen ilmoituskanavan perustamista, johon työntekijät ja muut direktiivissä määritellyt sidosryhmät voivat jättää ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Koska ilmiantoja tehneisiin henkilöihin on kuitenkin suhtauduttu varauksella ja tästä syystä mahdollinen ilmiantaja ei usein uskalla ilmoittaa epäilyksestään eteenpäin negatiivisten vastatoimien pelossa, uuden sääntelyn tarkoituksena on lisäksi suojella väärinkäytösten ilmoittajia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla siten, että he voivat ilmoittaa yleisen edun vastaisesta toiminnasta turvallisesti.

KESKEISET UUDET VELVOITTEET

Direktiivi velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita. Yli 50 henkilöä työllistävillä organisaatiolla on jatkossa oltava ilmiantokanava, jonka kautta voi turvallisesti ilmoittaa väärinkäytöksistä tai väärinkäytösepäilyistä.

Raportointijärjestelmä on kolmiportainen: sisäinen ilmiantokanava on ensisijainen, mutta lisäksi ilmoitus pitää voida tehdä ulkoiseen viranomaisen ylläpitämään ilmoituskanavaan ja erityistapauksissa tiedotusvälineille.

Ilmoittaminen organisaation sisäisen ilmiantokanavan kautta on mahdollistettava joko kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin. Ilmiantokanavan tai -järjestelmän tulee mahdollistaa ilmoittaminen siten, että ilmoittajan henkilöllisyyden luottamuksellisuus suojataan, epäily tutkitaan asiallisesti ja päätöksenteko ja koko prosessi dokumentoidaan. Ilmiantokanavaa voidaan hallinnoida organisaation toimesta itse tai se voidaan hankkia ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

Direktiivi sisältää myös velvoitteen organisaatioille varmistua siitä, että ilmoittajaan ei kohdisteta mitään vastatoimia, kuten irtisanominen tai lomautus, työtehtävien muuttaminen ilmoittajan tahdon vastaisesti tai palkankorotuksen myöntämättä jättäminen. Tämä suoja on huomattavasti laajempi kuin nykyinen työsopimuslain ja vahingonkorvauslain tarjoama suoja. Direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista ei voida luopua eikä niitä voida rajoittaa millään sopimuksilla, toimintapolitiikalla, työsuhteen muodoilla tai ehdoilla eikä myöskään välityssopimuksella tai -lausekkeella.

Suomessa on jo tällä hetkellä vastatoimia koskeva kielto esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön perusteella. Lisäksi muun muassa pörssiyhtiöillä on nykyiselläänkin velvollisuus ilmoituskanavan ylläpitoon. Whistleblower-direktiivin myötä velvollisuudet laajenevat Suomessa koskemaan myös monia pk-yrityksiä. Työ- ja yhtiöoikeusjuristimme avustavat mielellään yritystänne asiaan liittyvissä kysymyksissä.