Luottamuksellisen tiedon rajoittaminen kilpailukielto- ja salassapitosopimuksin

Kilpailukieltosopimusten kasvanut käyttö erityisesti keskitason johtajiston ja asiantuntijoiden työsopimuksissa on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua. Julkaistuista selvityksistä (mm. Työ- ja elinkeinoministeriö 18/2018 ja Aalto-Yliopisto, Akava Works 1/2018) ilmenee, että työntekijöiden kilpailukieltosopimusten määrä on kasvanut huomattavasti. Laadittujen kilpailukieltosopimusten peruste ei kuitenkaan usein täytä lain edellyttämää erityisen painavaa syytä.

Milloin kilpailukieltosopimus voidaan tehdä?

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät.

Miksi kilpailukieltosopimuksen suosio on kasvanut?

Kilpailukieltosopimusten kasvun taustalla voidaan nähdä yritysten tarve rajoittaa luottamuksellisen tiedon ja työntekijöiden tietotaidon liikkuvuutta. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan tieto yhä keskeisempi tuotannontekijä. Tieto on valtaa ja yritykselle huomattava kilpailuetu. Lisäksi yrityksen tiedonhallinta on voinut jakaantua laajasti eri toimintatasoille, jolloin luottamuksellista tietoa käsittelee varsin laaja työntekijäjoukko. Myös yritysten vahva sisäinen tiimikehitys on johtanut siihen, että työnantajaorganisaation tieto on varsin laajasti koko organisaation sisällä saatavissa ja käytettävissä. Yritysten tiedonhallinta on muuttunut ketterämmäksi, ja se on osaksi johtanut siihen, että luottamuksellinen tieto ei ole enää vain avainhenkilöiden saatavissa. Tämä voi osaltaan myös selittää keskitason johtajiston ja asiantuntijoiden kilpailukieltosopimusten lisääntynyttä käyttöä.

Millaisia ongelmia kilpailukieltosopimusten suosio aiheuttaa?

Kilpailukieltosopimusten tarpeettoman käytön ongelma piilee siinä, että ne heikentävät työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua. Hyödykemarkkinoiden kilpailukieltosopimus heikentää kilpailua vaikeuttamalla uuden tai tehokkaamman yrityksen rekrytointeja toimialan sisältä. Vaikka kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on nimensä mukaisesti rajoittaa kilpailua, ei sen tekemisen perusteena kuitenkaan voi olla vain kilpailun rajoittaminen. Kilpailukieltosopimusta sääntelevän lainsäädännön tarkoituksena on ollut asettaa rima korkealle kilpailukieltosopimusten sallittavuuden suhteen.

Millaisia hyötyjä kilpailukieltosopimuksesta voi olla osapuolille?

Työnantajan näkökulmasta kilpailukieltosopimus voi lisätä yrityksen intressiä investoida kilpailukiellon kohteena olevaan työntekijään. Työntekijän voi puolestaan olla mielekästä sitoutua kilpailukieltosopimukseen, mikäli hän saa sitoutumisestaan kohtuullisen kompensaation, kuten korkeamman palkan tai muun edun.

Millä muilla keinoilla voidaan turvata yrityksen luottamuksellisia tietoja?

Kilpailukieltosopimukset eivät suinkaan ole ainoa keino turvata yrityksen luottamuksellisia tietoja työsuhteessa. Suomessa työntekijälle on jo lakisääteisesti asetettu varsin vahva salassapitovelvoite työsuhteen voimassaoloaikana. Työntekijän salassapitovelvollisuudesta on säädetty muun muassa työsopimuslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja rikoslaissa. Lakeja täydentävät työnantajan direktio-oikeutensa nojalla antamat ohjeet ja määräykset tietojen salassapidosta.

Lakisääteisen suojan taso ei kuitenkaan perustellusti aina tyydytä työnantajan liikesalaisuuksien suojan tarvetta. Lakisääteistä laajemman tiedonsuojaamisintressin saattavat aiheuttaa esimerkiksi lakisääteisen suojan rajoitettu kesto, sisällöllinen laajuus taikka siitä johtuvat sanktiot.

Tilanteissa, joissa lain asettamat edellytykset kilpailukieltosopimukselle eivät täyty, ja vaikka täyttyisivätkin, on työnantajalla kilpailukieltosopimuksen vaihtoehtoina esimerkiksi salassapitosopimus, työntekijän koulutuskustannusten takaisinmaksuvelvoite ja asiakkaiden houkuttelun kieltävä sopimus. Esimerkiksi salassapitosopimuksella voidaan täsmentää lakisääteistä salassapitovelvollisuutta sekä ulottaa salassapitovelvollisuus myös työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Salassapitosopimuksen ja kilpailukieltosopimuksen erot

Salassapitosopimukseen voidaan kilpailukieltosopimuksen tavoin ottaa myös sopimussakkoehto. Kilpailukieltosopimuksista poiketen salassapitosopimuksista ei ole säännöksiä työsopimuslaissa ja niitä voidaan käyttää lähtökohtaisesti kaikkien työntekijöiden kanssa. Olennaisena erona on kuitenkin se, että salassapitosopimuksen kohteena on nimenomaan salassa pidettävä tieto. Työntekijän ammattitaito ja kokemus ovat seikkoja, joiden hyödyntämistä ei salassapitosopimuksella voida rajoittaa työsuhteen päättymisen jälkeen.