Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n puitteissa. Koeajan tarkoituksensa on selvittää, vastaako tehty työsopimus osapuolten etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Tavanomaisesti koeaikana suoritettua työsopimuksen purkua kutsutaan koeaikapuruksi.
Lue lisää
Arvopaperimarkkinayhdistys on hyväksynyt uuden pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin, joka astuu voimaan 1.1.2020. Hallinnointikoodia on muokattu vastaamaan edellisen koodin jälkeen muuttunutta lainsäädäntöä, josta keskeisimpänä on kesällä 2019 kansallisesti voimaan saatettu osakkeenomistajien oikeudet -muutosdirektiivi.
Lue lisää
Kynnys osakeyhtiön perustamiselle laskee heinäkuun alussa, kun lakimuutoksen seurauksena yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimus poistuu. Uudistus vähentää uusien yhtiöiden perustamisvaiheen kustannuksia, kun yhtiö voidaan perustaa kokonaan ilman osakepääomaa, eikä uudelta yrittäjältä kulu varoja asiantuntijapalveluihin, joita osakepääoman maksu on aiemmin edellyttänyt.
Lue lisää
Yhteisöjen hallinnollinen taakka lisääntyy heinäkuun alusta, kun jatkossa osakasluettelon ylläpitämisen lisäksi yritysten on rekisteröitävä kaupparekisteriin kaikki yhteisön tosiasialliset edunsaajat.
Lue lisää
Uusi työaikalaki tulee lisäämään työntekijän ja työnantajan sopimusvapautta. Vuoden 2020 alusta alkaen työnantaja ja työntekijä voivat sopia entistä vapaammin työajan järjestämisestä heille parhaiten sopivalla tavalla. Tässä osassa käsittelemme enimmäistyöaikaa sekä lepoaikoja koskevia muutoksia.
Lue lisää
Työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 ja kumoaa samalla vuoden 1996 työaikalain, joka ehti olla voimassa yli 23 vuotta. Tämän päivän työnteko ei ole enää niin vahvasti paikkaan ja aikaan sidottu kuin ennen, ja se on pyritty huomioimaan myös uudessa työaikalaissa. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on ollut lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota työhyvinvointiin sekä mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen työnantajan ja työntekijän tarpeiden mukaisesti.
Lue lisää
Oletko tutustunut 1.4.2016 voimaan astuneisiin vuosilomalain muutoksiin, jotka koskevat niin kutsutun sairauspäiväkarenssin palauttamista ja lomaoikeuden karttumisen rajoittamista perhevapaiden ajalta? Kokosimme alle tärkeimmät huomiot muuttuneista säännöksistä.
Lue lisää
Varsinainen yhtiökokous tulee lain mukaan pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Käytännössä tilikausi on useimmiten kalenterivuosi. Vilkkain yhtiökokouskausi ajoittuu siten kevääseen ja usein kokouskutsut lähtevätkin osakkaille hyvin pian tilinpäätösten tultua tilintarkastetuiksi. Monelle pk-yritykselle yhtiökokous on usein pelkkä voitonjaosta päättävä muodollisuus. Yhtiökokouksen valmistelu voi kuitenkin tarjota yhtiölle ja sen osakkaille samalla tilaisuuden arvioida mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.
Lue lisää
Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (Osakeyhtiölain 1 luku, 8 §). Usein on epäselvää se, mistä yhtiön johto on käytännössä vastuussa, ja ketä johtoon kuuluvia lain velvoitteet ylipäätään koskevat. Osakeyhtiölain termillä ”johto” viitataan ainoastaan osakeyhtiön hallituksen jäseniin, hallintoneuvoston jäseniin ja toimitusjohtajaan. Termi siis eroaa siitä, mitä arkikielessä tarkoitetaan yhtiön johdolla.
Lue lisää
Keskuskauppakamari, Ohjelmistoyrittäjät ry, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry julkaisivat toukokuussa 2010 IT-alalle tarkoitetut nykyisin voimassa olevat sopimusehdot.
Lue lisää