Osakeyhtiön hallituksen vastuu päätöksenteon huolellisuudesta korostuu taloudellisesti epävarmassa tilanteessa

Osakeyhtiölain mukaan hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa huolellisuusvelvoite liittyy konkreettisesti siihen, miten osakeyhtiön varoja käytetään. Hallituksen velvollisuus toimia huolellisesti korostuu silloin, kun yhtiön taloudellinen tilanne on epävarma tai heikentynyt.

Tuoreessa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2024:26 hallituksen huolellisuus tuli arvioitavaksi, kun heikossa taloudellisessa tilanteessa ollut ja sittemmin konkurssiin mennyt osakeyhtiö oli maksanut pääomalainan pääomaa ja korkoja takaisin velkojille. Tapauksessa yhtiön konkurssipesä vaati yhtiön maksamien pääomalainan palautuksien ja korkojen peräyttämistä konkurssipesään takaisinsaantilain 10 §:n nojalla ennenaikaisina velan maksuina.

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olivat seuraavat kysymykset:

1 . olivatko lainaehtojen mukaan erääntyneet, mutta osakeyhtiölain vastaisesti maksetut pääomalainan palautukset ja korkojen maksut peräytettävissä konkurssipesään takaisinsaantilain 10 §:n nojalla ennenaikaisina velan maksuina; ja

2. olivatko pääomalainaan liittyneet maksut olleet osakeyhtiölain vastaisia ja ennenaikaisia, ja jos olivat, olivatko ne kuitenkin olleet takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisia.

Takaisinsaantilain 10 §:n mukaan velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy konkurssipesään muun ohella, jos velka on maksettu ennenaikaisesti. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena. Ratkaisussaan korkein oikeus katsoi, että maksut olivat osakeyhtiölain vastaisia, ja peräytyivät konkurssipesään takaisinsaantilain 10 §:n nojalla ennenaikaisina velan maksuina siitä huolimatta, että ne olivat lainaehtojen mukaan erääntyneet maksettavaksi.

Tapauksessa takaisinsaantilain 10 §:n mukaisen ennenaikaisuus-kriteerin täyttyminen ratkaistiin käytännössä osakeyhtiölain pääomalainan takaisinmaksua koskevan sääntelyn perusteella. Osakeyhtiölaissa säädetään siitä, milloin pääomalaina voidaan maksaa takaisin velkojalle. Tarkoituksena on turvata osakeyhtiön pääoman pysyvyyttä ja suojata muita ns. parempisijaisia velkojia. Tässä tapauksessa yhtiön taloudellinen tilanne ei maksuhetkellä täyttänyt osakeyhtiölain asettamia pääomalainan maksuedellytyksiä. Korkein oikeus totesi, että sellaista maksua, joka on suoritettu ennen kuin sen suorittamiselle laissa asetetut edellytykset ovat täyttyneet, ei voida pitää oikea-aikaisena. Näin ollen maksut katsottiin takaisinsaantilain näkökulmasta ennenaikaisiksi. Lisäksi korkein oikeus vahvisti, etteivät osakeyhtiölain vastaiset maksut ole takaisinsaantilain tarkoittamalla tavalla tavanomaisia.

Korkeimman oikeuden ratkaisu osoittaa, että ennen pääomalainan takaisinmaksua lainaehtojen mukaisesti osakeyhtiön hallituksen on huolellisuusvelvoitteensa täyttääkseen arvioitava takaisinmaksuedellytysten olemassaolo laatimalla riittäviin laskelmiin perustuva selvitys, joka osoittaa, että pääomalainan palautuksen ja koron maksun edellytykset täyttyvät.

Edellä mainitussa tapauksessa yhtiön hallituksen arvio yhtiön maksukyvystä perustui päätöshetkellä neljä kuukautta vanhaan alustavaan tilinpäätökseen, jossa yhtiön varat oli arvostettu ilmeisen virheellisesti: yhtiö oli aktivoinut taseeseensa kehittämismenoja ilman kirjanpitolain edellyttämää tuotto-odotusta. Korkein oikeus katsoi, että maksuedellytysten arviointi maksuajankohtaan nähden neljä kuukautta vanhan alustavan tilinpäätöksen perusteella ei ollut riittävää, vaan yhtiön hallituksen olisi tullut ottaa huomioon tekijät, jotka ovat vaikuttaneet yhtiön maksukykyyn lainan takaisinmaksuhetkellä.

Vaikka korkeimmassa oikeudessa ratkaistu tapaus käsitteli takaisinsaantia konkurssipesään, voi sen perusteella tehdä yleisempiäkin huomioita hallituksen päätöksentekoon kohdistuvista vaatimuksista. Jos kyse on pääomalainan takaisinmaksuedellytyksistä, hallituksen on käytettävä ajantasaisia taloustietoja ja laskelmia arvioidessaan yhtiön maksukykyä ja varmistettava, että yhtiön vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä ylittää yhtiön tappiot. Vastaava edellytys ajantasaisen tiedon hyödyntämisestä koskee myös osakeyhtiölain mukaista varojenjakoa. Osakeyhtiön varojenjaon on perustuttava viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, mutta lisäksi on huomioitava tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Yhtiön hallituksen onkin kaikissa varojen käyttötilanteissa arvioitava maksuedellytykset laatimalla riittäviin laskelmiin perustuva selvitys. Laskelmien sisällölle ja tarkkuudelle asetettavat vaatimukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Mitä epäselvempää maksuedellytysten täyttyminen on, sitä tarkempiin, yhtiön ajankohtaista tilannetta kuvaaviin laskelmiin selvityksen on perustuttava. Ennustaja ei kuitenkaan tarvitse olla: kaikessa osakeyhtiön hallituksen päätöksenteossa huolellisuusvelvoitteen noudattaminen arvioidaan aina päätöksentekohetkeen ja jos päätöksenteon tueksi on hankittu riittävät taustatiedot ja osakeyhtiölain säännöksiä on noudatettu, ei arvio huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta muutu vain siksi, että myöhemmin voidaan todeta päätöksen olleen yhtiölle epäedullinen.

Osakeyhtiölain vastaiset varojen käyttötilanteet voivat synnyttää erilaisia taloudellisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Hallituksen jäsenet voivat vähentää vastuulleen aiheutuvaa riskiä noudattamalla hyviä hallintotapoja ja ennakoivaa riskienhallintaa. Esimerkiksi säännölliset taloudelliset analyysit auttavat hallitusta hahmottamaan potentiaalisia riskejä ja varmistamaan, että yhtiön varojen käyttö ja taloudelliset päätökset tukevat yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuutta.

Kirjoittajat ovat yhtiöoikeuteen erikoistunut asianajaja Anni Alamettälä ja maksukyvyttömyysmenettelyihin erikoistunut juristi Juho Leppänen. Kun tarvitset neuvontaa tai asiantuntijoiden tukea johdon vastuuseen tai takaisinsaantiin liittyvissä kysymyksissä, ota meihin yhteyttä.