Lainsäädäntöuudistus rajoittaa ulkomaalaisten kiinteistökauppoja Suomessa

Viime vuosina on uutisoitu ilmiöstä, jossa ulkomaisten toimijoiden kiinteistökaupat Suomessa ovat lisääntyneet uhkaavalla tavalla. Erityisesti huolta on aiheuttanut se, voiko yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevia kiinteistöjä joutua vääriin käsiin. Lisääntyneiden ulkomaisten kiinteistökauppojen seurauksena Suomessa ryhdyttiin lainsäädäntöhankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda erilaisia keinoja puuttua kansallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistöjen omistukseen ja käyttöön.

Juha Sipilän aikaisen hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena oli tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä. Turvallisuushanke kumpuaa Euroopan ja Itämeren alueen heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Turvallisuustilanteen heikkenemiseen liittyy ilmiöitä, joita kuvataan hybriditoimintana. Hybridivaikuttaminen ymmärretään suunnitelmallisena toimintana, jossa toimija hyödyntää samanaikaisesti erilaisia keinoja vaikuttaakseen kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttaakseen omat tavoitteensa.

Kiinteistöjen hankintaa voidaan hyödyntää uhkaavana hybridivaikuttamisena, sillä maanomistuksen katsotaan vaikuttavan valtion kokonaisturvallisuuteen erityisesti silloin, kun kiinteistöjä hankitaan strategisilta sijainneilta, jonka seurauksena ulkomainen toimija saa vaikutusvaltaa Suomessa. Sipilän hallitusohjelman seurauksena Puolustusministeriö julkaisi vuonna 2017 selvityksen, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla huolehditaan, ettei yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt joudu kansallisen turvallisuuden kannalta vääriin käsiin.

Eduskunta on hyväksynyt kansallista turvallisuutta parantavat lainsäädäntöuudistukset helmikuussa 2019. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2020 alusta.

Uudistuva lainsäädäntö:

• laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (467/2019)
• laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi (468/2019)
• laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (469/2019)
• laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019) sekä hankintoihin liittyvät muutoslait (471/2019) – (474/2019)

Mitä muutoksia lainsäädäntö tuo?

Kiinteistönhankintojen luvanvaraisuus, valtion etuosto-oikeus ja lunastusoikeus ovat keinoja, joilla voidaan jatkossa puuttua yksittäisen kiinteistön omistussuhteisiin.

Keskeistä lainsäädäntöuudistuksessa on se, että jatkossa rajoitetaan muualta kuin Euroopan unionin jäsenvaltion ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia kiinteistöhankintoja siten, että tällainen luonnollinen henkilö tai yhteisö tarvitsee puolustusministeriön luvan kiinteistöhankinnalleen. Tilanteissa, joissa yhteisöllä on kotipaikka Euroopan talousalueella, se tarvitsee luvan, jos Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevalla luonnollisella henkilöllä tai yhteisöllä on vähintään yksi kymmenesosa osakeyhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.

Uudistuksen seurauksena valtiolle annettiin etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, jos kiinteistön hankkiminen on tarpeen maanpuolustuksen, rajavalvonnan tai rajaturvallisuuden varmistamiseksi taikka alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen takia. Lisäksi viranomaiselle tai yhteisölle voidaan myöntää lupa kiinteistön tai erityisen oikeuden lunastamiseen yhteiskunnallisen edun turvaamiseksi tarpeellisista syistä. Kansalliseen turvallisuuteen voidaan puuttua ennakoivasti myös alueiden käytön suunnittelussa, sillä muun ohella myös maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin.

Lainsäädäntöhankkeen myötä valtion mahdollisuudet puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin toimiin parantuivat, sillä Suomessa ei ollut aikaisemmin sääntelyä, joka kohdistuisi ulkomaalaisten kiinteistönomistuksen seurantaan. Lisäksi uudistus todennäköisesti ennaltaehkäisee tilanteita, joissa rakentamisen tai kiinteistövaihdannan vuoksi turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset tai kansallinen turvallisuusintressi voisivat heikentyä, sillä lainsäädäntökokonaisuus mahdollistaa nykyistä tehokkaamman puuttumisen kansallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistönomistukseen.