Tilaajavastuulakiin kaavaillaan muutoksia

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen koskien tilaajavastuulain muuttamista. Laki on tasavallan presidentin allekirjoitusta vailla. Uudistuksessa muun muassa tilaajan selvitysvelvollisuutta laajennetaan ja laiminlyöntimaksuja sekä tahallisten ja toistuvien laiminlyöntien sanktiointia korotetaan. Muutoksilla pyritään vähentämään harmaata taloutta parantamalla velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailuedellytyksiä ja edistämällä työntekijöiden työehtojen ja sosiaaliturvan toteutumista.

Ensinnäkin lain soveltamisalan rajausta muutetaan siten, että alihankintasopimuksen vastikkeen arvonlisäveroton arvo korotetaan 9000 euroon. Myös seuraamusjärjestelmä kiristyy ja yhdenmukaistuu laiminlyöntimaksujen osalta. Jatkossa laiminlyöntimaksun suuruus on 2000 – 20 000 euroa ja korotettu laiminlyöntimaksu on 20 000 – 65 000 euroa. Huomattava muutos aiempaan lakiin nähden on, että laiminlyöntimaksu voidaan jatkossa määrätä maksettavaksi myös muille tilaajille kuin vain rakentamistoimintaa harjoittaville.

Uudistusten myötä tilaajan selvitysvelvollisuus muuttuu ja laajenee sopimuspuolen eläkevakuuttamista ja verovelkatietoja koskevien tietojen osalta. Laki on aiempaa selkeämpi verovelkatodistuksen esittämisen osalta, sillä jatkossa tilaaja voi itse selvittää sopimuspuolen verotustiedot julkisesta verovelkarekisteristä ja pyytää verovelkatodistuksen vasta, jos verovelkarekisteristä ilmenee, että alihankkijalla on verovelkaa. Lähetettyjen työntekijöiden osalta tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksenmukaisen työn aloittamista. Lisäksi rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan on valvottava koko sopimusajan, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä on sosiaaliturvan määräytymisen todistava voimassaoleva todistus ennen kuin he aloittavat työn. Tilaaja on myös jatkossa velvollinen selvittämään, että alihankkijan työntekijöiden lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti.

Lakiin lisätään rangaistussäännös koskien työnantajan tiedonantovelvoitteiden laiminlyöntiä. Tämän tavoitteena on lisätä lähetettyjen työntekijöiden ja heidän ulkomaisten työnantajien tietoisuutta lähetettyihin työntekijöihin sovellettavista Suomen vähimmäistyöehdoista ja lakia valvovasta viranomaistahosta. Huomionarvoista myös on, että lähetetyistä työntekijöistä annetun lain rikkomisesta voidaan tuomita työnantajan lisäksi myös tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomasti laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa.