Lomakausi lähestyy – ota haltuun 1.4.2016 voimaan astuneet vuosilomalain muutokset

Oletko tutustunut 1.4.2016 voimaan astuneisiin vuosilomalain muutoksiin, jotka koskevat niin kutsutun sairauspäiväkarenssin palauttamista ja lomaoikeuden karttumisen rajoittamista perhevapaiden ajalta? Kokosimme alle tärkeimmät huomiot muuttuneista säännöksistä.

Kuuden päivän omavastuuaika vuosiloman siirtämiseen – Osaatko soveltaa uutta säännöstä?

Vuosilomalain muutoksella on 1.4.2016 lukien osittain palautettu omavastuuaika vuosiloman siirtämiseen vuosiloman aikana alkavan työkyvyttömyyden vuoksi.

Muutetun lainkohdan mukaan: ”Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.”

Uuden säännöksen sanamuoto ei vielä kerro työnantajalle, miten sitä tulisi soveltaa. Lomakauden lähestyessä olemmekin saaneet asiakkailtamme tiedusteluja siitä, mitä uusi kuuden päivän omavastuuaika käytännössä tarkoittaa.

Omavastuuaika tarkoittaa käytännössä sitä, että lähtökohtaisesti kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon.

Olennaista on huomata, että omavastuuaika tulee sovellettavaksi vain siltä osin kuin työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut yli 24 vuosilomapäivää: Jos työntekijä on ansainnut täydet 30 vuosilomapäivää, sovellettavaksi tulee täysi kuuden päivän omavastuuaika. Jos taas työntekijä on ansainnut vuosilomaa yli 24 päivää, mutta alle 30 päivää, sovellettavaksi tulee 1-5 päivän omavastuuaika. Jos lomaa on ansaittu enintään 24 päivää, omavastuuaikaa ei sovelleta lainkaan, vaan työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyysajalle sijoittuva loman osa siirretyksi ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien.

Omavastuuaikaa ei tarkastella lomajaksokohtaisesti, vaan tarkastelu on sidottu kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaoikeuteen. Omavastuupäiviä kuluttavat myös yksittäiset vuosiloman ajalle osuvat työkyvyttömyyspäivät. Lainmuutos edellyttääkin käytännössä työnantajalta tarkkaa vuosilomakirjanpitoa ja omavastuupäivien kulumisen seuraamista.

Työntekijän tulee edelleen ilmoittaa työnantajalle vuosiloman ajalle osuvasta työkyvyttömyydestä heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien ja pyytää vuosiloman siirtämistä. Myös omavastuupäiviltä tulee toimittaa työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestä, jotta työnantaja voi huomioida omavastuupäivien kulumisen, ja työntekijä turvaa oikeutensa siirtää omavastuupäivien ylittävät työkyvyttömyyden ajalle sijoittuvat lomapäivät.

Säännökset vuosiloman siirtämisestä silloin, kun työntekijä on työkyvytön jo vuosiloman alkaessa, säilytettiin ennallaan. Omavastuuaika tulee siten sovellettavaksi vain silloin, kun työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana.

Vuosiloman kertyminen perhevapaalta aikaisempaa rajoitetumpaa

Vuosilomalakia muutettiin myös siten, että 1.4.2016 lukien äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää vuosilomaoikeutta on rajoitettu. Muutetun säännöksen mukaan vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on enintään 156 arkipäivää, eli noin kuusi kuukautta, yhteen lasketusta äitiys- ja vanhempainvapaasta ja vastaavasti yhteen lasketusta isyys- ja vanhempainvapaasta.  Aiemmin vuosilomaa kertyi koko äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.

Muiden perhevapaiden osalta lainsäädäntöä ei muutettu. Rajoitus ei siten koske erityisäitiysvapaata, tilapäistä hoitovapaata tai poissaoloa pakottavien perhesyiden vuoksi. Näiden perhevapaiden osalta poissaolopäivät kerryttävät edelleen täysimääräisesti vuosilomaan.

Samalla sairausvakuutuslain säännöstä työnantajan oikeudesta korvauksiin vuosilomakustannuksista on täsmennetty vastaavasti. Työnantajalla on oikeus korvauksiin vain siltä osin kuin vuosiloman kertyminen on perustunut vuosilomalakiin.